Etelään...

Ei sitten tullut sitä lumimyskyä onneksemme ja koska lähdimme kohti etelää, niin ei ihan heti ole tulossakaan.

Tuulee kovaa...käveltiin rotkon reunalla ja vähän kyllä hirvitti. Tuulen puuska olisi hetkessä voinut työntää reunalta pohjalle. Oli myös vaikea päästä rinnettä takaisin ylös vastatuuleen. En sitten millään saanut kuvaan sitä todellista syvyyttä. Näyttää tosi lattealta, mutta ei todellakaan ollut sitä. Täytyis varmaan koittaa muokata kuvaa.


Tässä vähän mittakaavaa. Meidän auto näyttää aika pieneltä tuon kaiken (= ei minkään) keskellä.



Ja sitten vielä auringonlasku...



Oikeastaan me oltiin vähän eksyksissä tänään, mutta mitäs siitä. Tai no, ei tiedetty tarkalleen missä ollaan ja minne ollaan menossa. Kuljettiin pienempiä teitä pitkin, kun ei ollut kiire ja sillä tavalla näkee ja kokee enemmän. Gepsi ei tiennyt myöskään minne oli menossa, olisi pitänyt kääntyä jollekin kapealle hiekkatielle, jätettiin se väliin tällä kertaa ja komenteleva gps kokonaan.

Phoenixissa vasta päästettiin gepsin naisääni taas töihin, kun piti löytää lippukauppa, jonka osoitteen kaivoin netistä etukäteen Zionissa ollessa. Saatiin varmaan viimeiset 2 lippua huomisillan konserttiin!!! :) Sen jälkeen ruokakauppaan ja etsimään yöpaikkaa.

Zion mountains ja autiokaupunki

Edellispäivän sekoilun ansiosta meillä oli nyt melkein kokonainen päivä enemmän aikaa täällä Zionissa. Täällä viihtyisi pidempäänkin.

Puiston läpi kulkeva Hwy ei se ihan vastaa yleistä käsitystä valtatiestä ;) Tosi mukava ajella. Kapea ja mutkainen tie, pientareita ei oikeastaan ole ja kaiteita (tai kivenmurikoita) vain harvassa paikassa, melkopaljon liikennettä. Tiellä on myös kapea tunneli, jossa ei ole valoja. Kaistat kapeat ja olemattomat pientareet. Isompi auto (esim. matkailuauto tai bussi) aiheuttaa tunnelin sulkemisen vastaantulevien osalta. Kaikesta huolimatta tämä tie on auki ympärivuoden. Allaolevassa kuvassa tie on vielä kohtuullisen leveä. Meidät on pysäytetty vastaantulevan bussin takia.


Tulopäivänä käytiin shoppailemassa pikkukaupungissa nimeltä Cedar city ja sieltä takaisin mökille ja syömään paikalliseen ravintolaan buffalo-pihviä. Oli kyllä niin iso annos, että oli pakko antaa periksi ja jättää loput syömättä, vaikka oli tosi hyvää.

Toisena päivänä käytiin naapuri"kylässä" (Springdale) ihmettelemässä paikalista menoa. Näytti, että lähes kaikki asukkaat saavat elantonsa turisteilta. Paljon hotelleja/motelleja ja muita palveluita siihen nähden että kyseessä on todella little town. Asukkaita on vähän alle 500 ja jos mukaan lasketaan läheisen Rockvillen asukkaat niin luku kasvaa vajaaseen 750 henkilöön.

Rockvillen lähellä on myös autiokaupunki, jota käytiin ihmettelemässä. Tavallaan vähän pettymys, että rakennukset oli entisöity todella hyvin. Ei oikein tullut sellaista autiokaupunki fiilistä. Autiokaupungin entisten asukkaiden jälkeläiset ovat perustaneet yhdistyksen, jonka tarkoituksena on rakennusten kunnostaminen ja kaupungin historian selvittäminen ja elävöittäminen yms. Erään asukkaan jälkeläinen on myös alkanut laiduntaa karjaansa jälleen kaupungin alueella, vaikka hänen tilansa sijaitseekin läheisessä kaupungissa.

Allaolevassa kuvassa oleva vihreä läntti on vaatinut ihan älyttömästi kastelua, että näyttää tuolta.



Kaikkia rakennuksia ei myöskään päässyt näkemään, koska kyltit kielsivät menemästä yksityisalueelle. Jenkeissä ei kannata välttämättä uhmata tuollaisia kylttejä, koska lain mukaan on lupa puolustaa omaisuuttaan vaikka aseella.

Gaftonin hautausmaalla seistessä tulee ajatelleeksi, että miten kova työ on ollut kaivaa nuo haudat kivikovaan hiekkamaahan pelkästään lapiota käyttäen.



Graftonissa koettiin myös "hiekkamyrsky". Oli kyllä aika lievä ja lyhyt aikainen sellainen, mutta ei mitenkään mukava.


Lisko paistatteli päivää hylätyn rakennuksen seinällä.



Tässä vielä muutama buffalo... Hauskan näköisiä ja lisäksi hyvänmakuisia ;)


Huomis aamuksi on luvattu lumimyräkkää tänne. Jep! Uskokaa pois...ollaan lumirajan yläpuolella (6,000 jalkaa tai 1828 metriä merenpinnan yläpuolella) , vaikka ei se siltä näytä. Täällä on ollut tosi lämmintä, mutta tuulista päivällä. Illat ja yöt on olleet viileitä mutta tyyniä ja kirkkaita. Nyt kyllä tuuli puhaltaa kovaa ja on pilvistä, niin ettei iltanuotiolla ollessa nähnyt tähtitaivasta. Vain kuu pilkisti välillä jostain pilven raosta. Saa nähdä miten meidän käy. Huomenna pitäisi lähteä eteenpäin ja meidän vuokra-autossa on surkeassa kunnossa olevat kesärenkaat alla.

Mountain pass (Rocky Mountains) ja hirvittävästi maileja

Lähdettiin aamuhämärissä jo liikkeelle kohti Zion Mountainia. Oikeastaan meillä ei olisi ollut mikään kiire, mutta kaveri vähän sekoili päivämäärissä enkä minäkään ollut ihan varma joten en mennyt väittämään vastaan. Aikaero ja pieni väsymys taisi tehdä tempun. Harmittavaa, että yellowstone jäi näkemättä tällä kertaa sekoilun takia. Salt Lake Cityssä oltiin joskus ilta kymmeneltä ja Zionissa aamulla. Ei kovin järkevää! Puoli vuorokautta pelkkää ajoa, olkoonkin, että kuskeja on kaksi.

Luottokortit (yhteensä 3kpl) ei edelleenkään toimi polttoaine mittareissa. Pitää aina käydä sisällä maksamassa ja toivoa, että on joku huoltis auki silloin, kun tarvitsee. Jostain kuulin/luin, että käyttävät tunnuslukuna Zip code:a ja sitäkin (ensimmäisen majapaikan osoitteesta) kokeiltiin, mutta ei toiminut. Vika on jossain muualla, kun joku "maatti" ilmoitti, että ei saa yhteyttä tietokantaan tms.

Spokane

Tutustuttiin aivan ihaniin ihmisiin Spokanessa! Erikoista porukkaa kylläkin. :) Harrastavat "sotaleikkejä" koko perhe ja ystävät myös. "I kill You" ja "Hope You're dead" kuultiin illan aikana keskustelun lomassa useampaan kertaan. ;)

Kyse on siis Amerikan sisällissodan (1861 - 1865) uudelleen elämisestä tai siis... Englannin kielessä sanotaan living history ... eli elävää historiaa, historian elävöittämistä.

Uskallettiin jopa yöpyä heidän luonaan "I kill You" huudahduksista huolimatta ;)

Fueling Instructions FOR DUMMIES

Tulipas tyhmä olo! Ikinä en oo tankannut, en. ;) Eka tankkaus yritys jenkeissä ollessa ja ihan pihalla. Miks mun luottokortti ei toimi automaatilla? No eikun sisälle kysymään ja myyjä tulee kokeilemaan ulos mutta ei saa korttia toimimaan. Takas sisälle ja siellä kortti pelaa. Eikun takas ulos tankkaamaan. Tai yrittämään ainakin. Mitä tässä pitää tehdä? Miks tää ei toimi vaikka maksettu on? Help! Ja taas myyjä tulee takas ulos. Näki varmaan valvonta kameran kuvasta että siellä ne dummiet sählää. Outo systeemi, ensin valitaan nappia painamalla mikä laatu halutaan sitten pistooli ylös ja nostetaan pistoolin pidike ylös painetaan pistoolista liipaisin alas ja lukitaan "klipsuttimella" liipaisin alas ja odotellaan kädet taskussa, että tankki täyttyy ja polttoaineen syöttö katkeaa.

Jos ensi kerralla jo osaisi!?

Ensimmäinen aamu

Aamukahvin jälkeen lähdettiin ihmettelemään Seattlea hetkeksi ennen, kuin lähdettiin eteenpäin. Täytyy sanoa, että hiukan on vaikea kaupunki ajaa tai ainakaan löytää etsimäänsä kaupungista.

Meillä on kyllä ylihintainen autovuokraamon GPS, mutta se on antiikkinen iso möykky, jota ei varmaan ole päivitetty koskaan. Samalla hintaa olisi saanut kaupasta uuden ajantasalla olevan isommalla näytöllä ja pienimmillä ulkomitoilla ja nykyaikaisilla ominaisuuksilla varustetun gepsin. Alunperin olikin tarkoitus ostaa GPS heti ensimmäisenä iltana ja jättää vuokraamon GPS ottamatta, mutta ei viitsitty väsyneenä ja pimeässä alkaa etsimään jotain sopivaa liikettä, josta sen olisi voinut kohtuu hinnalla ostaa.

Tässä eka kuva hepasta, kun eilen illalla ei tullut otettua pimeässä yhtään kuvaa hänestä.

Seattle

Kello 17.45 paikallista aikaa saavuimme Seattleen aikataulun mukaisesti. Oli aika kiertelemistä se lähestyminen Seattlen lentokenttää ennen laskeutumista. Tultiin nähtävästi väärästä suunnasta kiitorataan nähden.

Komeat maisemat Kanadan yläpuolella lennettäessä. Ei kyllä näytä valokuvassa paljon miltään, mutta laitetaan nyt yksi malliksi.



Vuokra-auton haku tuotti vähän päänvaivaa. Löydettiin kyllä vuokraamon tiski lentokentän aulasta, mutta se oli tietysti kiinni. Eikun etsimään toista, joka oli eri rakennuksessa parkkihallissa. Piti mennä hissillä ylös, että päästiin toisella hissillä alas parkkihallin puolella. Autoksi otettiin sitten kuitenkin pykälää isompi auto eli Chevy Impala. Alunperin oli tarkoitus tyytyä G6:een.

Ensimmäinen yö vietittiin lentokentän vieressä Americas Best Value Inn-motellissa. Ihan siisti paikka, mutta ei mitään huippuluokkaa. Huonetta oli pakko tuulettaa ennen nukkumaan menoa, koska käyttävät tosi voimakkaan hajuista pesuainetta tms. huoneissa. Mutta tuulettamalla sai hajun siedettäväksi. Meillä oli autopaikka ihan huoneen alapuolella, mutta käytiin kaupungilla kääntymässä ja sillä aikaa paikka oli mennyt. Jouduttiin jättämään auto aika kauas ihan vastaanoton viereen ja ahtaaseen koloon. Vähän hirvitti, että joku kolhii sitä yön aikana, mutta säilyi sentään ehjänä aamuun asti.

Ilmainen aamiainen

Oltiin varattu laivalippuja tilatessa aamiaiset ja jokapaikassa luki, että ne maksetaan vasta laivalla.

Aamiaiselle mennessä oltiin varauduttu maksamaan ne, mutta kukaan ei mitään rahaa kaivannut meiltä. Minä vielä ihan kuuliaisesti kysymään aamiaiskorttien tarkastajalta, että eikös nämä pitäisi maksaa? Enpä sitten enempää inttänyt, kun sanoi, että ne on jo maksettu. Ne olisi varmaan pitänyt maksaa satamassa (luulisin), mutta eipä sielläkään kukaan mitään rahaa pyytänyt.

Aamiaisen jälkeen tavarat hytistä ja bussilla kohti Arlandan lentokenttää.

Lähtö kotoa

Taas meinasi tulla kiire, vaikka oli muka tosi reilusti aikaa aamupäivällä ennen lähtöä. Kahvinkeittimeen jäi porot sisuksiin ja modeemi jäi päälle. Kaikki muu sentään muistettiin. Mitään ei jäänyt matkasta.

Auto parkkiin anopin pihalle Vantaalle ja bussilla kohti Katajanokan satamaa ja Viking Mariellaa. Ja taas meinasi tulla kiire, koska edellinen bussi oli juuri mennyt ja seuraava hidasteli ruuhkassa. Sitten vielä ratikka meni nenän edestä. Ei kuitenkaan oltu viimeisiä check-inn jonossa, mutta laivaan päästiin suoraan odottelematta.

Suomenlinna - Viapori - Sveaborg